Luonto on meille suomalaisille tuttu paikka. Vuosituhansien ajan olemme keränneet luonnosta marjoja ja sieniä, ammentaneet sieltä elantoa sekä liikkuneet luonnossa niin suksin kuin vaelluskengin ja juoksulenkkarein. Luontoon meno kannattaa sillä muun muassa Luonnonvarakeskuksen tutkimus on osoittanut luonnon elvyttävän vaikutuksen ilmenevän ihmisessä jo 15 minuutin luonnossa oleskelun jälkeen. Eipähän hyvänolon tunne jää pelkästään luontoon, vaan niin ikään LUKE:n tutkimus on todentanut ihmisen elinvoimaisuuden lisääntyvän vielä tuota varttia seuranneen puolen tunnin luonto- tai viheraluekävelyn jälkeenkin. (Tyrväinen ym. 2014).
Kaikkien muiden luonnossa liikkumistapojen ohella japanilainen shinrin-yoku eli metsäkylpy on viime vuosina myös yhä vahvemmin rantautunut Suomeen. Metsäkylvyt ovat oiva keino hakea lisähyvinvointia luonnosta. Ne ovat meditatiivista luonnossa liikkumista ja tasapainottavat kiireistä nykyelämän rytmiä luoden rauhan sekä yhteyden tunnetta niin ympäristöön kuin omaan itseen.
Joku voisi sanoa, että ainahan tämä me suomalaiset olemme metsäläiskansana metsäkylpyjä harrastaneet. Osa varmasti onkin. Asiasta on vain puhuttu eri termein, tai ehkä etenkin entisajalle tyypillisimmin näistä syvistä, monesti henkilökohtaisista ja herkistäkin kokemuksista ei ole puhuttu muille lainkaan.
Itse kuulun niihin, joiden luontosuhde on maalta kotoisin olevana ollut aina hyvin luonnollinen ja moninainen. Kuitenkin, myös minä, voin sanoa vasta työuupumukseni kautta todella löytäneeni luonnon elvyttävän voiman. Masennukseni kautta taas luonnon terapeuttinen apu ja vaikutus avautui itselleni. Etsiessäni tietä ylös masennuksestani aloin intuitiivisesti käyskennellä luonnossa eri lailla kuin ennen. Vasta jälkikäteen ymmärsin käyneeni harrastamaan juurikin metsäkylpyjä. Tämän tiedostettuani ymmärsin myös metsäkylvyn idean ja sen miten se eroaa “perinteisestä” metsässä kävelystä. Seuraavassa kolme askelmaa metsäkylvyn kokeiluun ja kylpykokemuksen syventämiseen.
