Kolme askelta syvään metsäkylpykokemukseen

Mari Pennanen, SaimaaLife Media 

Luonto on meille suomalaisille tuttu paikka. Vuosituhansien ajan olemme keränneet luonnosta marjoja ja sieniä, ammentaneet sieltä elantoa sekä liikkuneet luonnossa niin suksin kuin vaelluskengin ja juoksulenkkarein. Luontoon meno kannattaa sillä muun muassa Luonnonvarakeskuksen tutkimus on osoittanut luonnon elvyttävän vaikutuksen ilmenevän ihmisessä jo 15 minuutin luonnossa oleskelun jälkeen. Eipähän hyvänolon tunne jää pelkästään luontoon, vaan niin ikään LUKE:n tutkimus on todentanut ihmisen elinvoimaisuuden lisääntyvän vielä tuota varttia seuranneen puolen tunnin luonto- tai viheraluekävelyn jälkeenkin. (Tyrväinen ym. 2014).

Kaikkien muiden luonnossa liikkumistapojen ohella japanilainen shinrin-yoku eli metsäkylpy on viime vuosina myös yhä vahvemmin rantautunut Suomeen. Metsäkylvyt ovat oiva keino hakea lisähyvinvointia luonnosta. Ne ovat meditatiivista luonnossa liikkumista ja tasapainottavat kiireistä nykyelämän rytmiä luoden rauhan sekä yhteyden tunnetta niin ympäristöön kuin omaan itseen. 

Joku voisi sanoa, että ainahan tämä me suomalaiset olemme metsäläiskansana metsäkylpyjä harrastaneet. Osa varmasti onkin. Asiasta on vain puhuttu eri termein, tai ehkä etenkin entisajalle tyypillisimmin näistä syvistä, monesti henkilökohtaisista ja herkistäkin kokemuksista ei ole puhuttu muille lainkaan. 

Itse kuulun niihin, joiden luontosuhde on maalta kotoisin olevana ollut aina hyvin luonnollinen ja moninainen. Kuitenkin, myös minä, voin sanoa vasta työuupumukseni kautta todella löytäneeni luonnon elvyttävän voiman. Masennukseni kautta taas luonnon terapeuttinen apu ja vaikutus avautui itselleni. Etsiessäni tietä ylös masennuksestani aloin intuitiivisesti käyskennellä luonnossa eri lailla kuin ennen. Vasta jälkikäteen ymmärsin käyneeni harrastamaan juurikin metsäkylpyjä. Tämän tiedostettuani ymmärsin myös metsäkylvyn idean ja sen miten se eroaa “perinteisestä” metsässä kävelystä. Seuraavassa kolme askelmaa metsäkylvyn kokeiluun ja kylpykokemuksen syventämiseen.

1. Mene olemaan, älä tekemään

Asenne on kaikki kaikessa metsäkylvyssäkin. Olemme tekevää kansaa. Suorituskeskeisyys ja tavoitteellisuus on yleistä olemisen ja elämisen tapaa monellekin meistä. Niin saadaan asioita tehtyä -lenkkejä heitettyä ja marjaämpärillisiä poimittua. Niin ei kuitenkaan saada koettua syvää metsäkylpyä.

Metsäkylpyyn lähtiessä oikea asenne on, että silloin unohdetaan tavoitteellisuus; metsään mennään tuolloin aidosti vain olemaan ja käyskentelemään. Hengittelemään. Olemaan läsnä metsälle, olemaan läsnä itsellemme. 

Perusteita on myös se, että metsäkylpeminen ei tapahdu hiekka- tai metsätiellä, vaan oikeasti metsässä. Kun olet tarpeeksi metsään kävellyt tietä myöten niin astu rohkeasti polulta pois pehmeälle metsämaalle. Ala astella sinne ja tänne. Sinne minne sisäinen oppaasi sinua vie. Ympäristöpsykologisin tutkimuksin on todennettu, että intuitiivisesti kulkien ihminen hakeutuu juuri sellaiseen luontoympäristöön ja paikkoihin, jota hänen hyvinvointinsa juuri sillä hetkellä ja siinä elämäntilanteessa kaipaa tuekseen.

Oikean metsäkylpyasenteen saavuttaminen nykyihmiselle on kaikkea muuta kuin helppoa. Kannattaa siis valmistautua epämukavien tunteiden syntyyn alkuvaiheessa. Niiden tunteiden yli kannattaa kuitenkin hengitellä. Sen jälkeen – kun pystymme aidosti antamaan itsellemme luvan vain olla – alkaa vasta avautua metsäkylpyjen todellinen nautinnollisuus, anti sekä kaiken hyvän virtaaminen kehoomme, mieleemme ja jopa sieluumme.

Pienin askelin ja harjoitellen etenemisperiaate toimii myös metsäkylvyssä. Esimerkiksi alkuun voi olla liian kova paikka jättää älypuhelin matkasta pois. Riittää, kun sen laittaa äänettömälle ja pitää käsistä pois kylvyn aikana. Sitten, kun hyvältä tuntuu, voi kaiken teknologian jättää kotiin häiritsemästä omaa kylpemistä. Syvin laatu syntyy usein elämässä yksinkertaisista ja luonnollisista raaka-aineista, niin myös metsäkylvyssä.

2. Ota kaikki aistit käyttöösi

Meille on suotu viisi erilaista aistia, joiden avulla voimme kokea ympäristöämme hyvin monipuolisesti. Ota kaikki aistisi käyttöön metsäkylpysi aikana; Kuuntele metsän puiden huminaa ja hiljaisuutta. Katsele ylös taivaalle ja puiden latvuksiin sekä mitä kaikkea jalkojesi ympärillä kasvaa. Kosketa kädelläsi lehtiä, silitä niitä sormillasi. Silitä omaa ihoasikin. Olethan sinäkin osa luontoa ja metsää. Nojaudu puuhun tai halaakin, jos siltä tuntuu. Pyörittele kiven pehmeyttä kämmenessäsi. Tuoksuttele metsää ja maistele sen makujakin, jos mahdollista.

Pääaistiemme lisäksi meillä ihmisillä on myös tasapaino- ja liikeaisti. Tasapainoaisti kertoo ruumiimme asennosta ja sen muutoksista. Asentoaisti taas viestii ruumiinosiemme asennosta toisiinsa nähden kertoen meille sisäisestä tilastamme. Epätasaisessa metsämaastossa, ja etenkin kun katselemme liikkuessa samalla ympärillemme, joudumme käyttämään tasapaino- ja liikeaistiamme tavallista enemmän. Se on hyvä asia. Tunnustele miltä tuntuu, kun samanaikaisesti olet yhteydessä ympäristösi muotoihin mukautuen niihin. Tunnustele myös yhteyttä itseesi ja kehoosi. Tiedosta niin mielesi kuin ruumiinosiesi liikkeet, niin puiden vakaus kuin lehtien havina ympärilläsi.

Jos mahdollista, voit hakea lisäsyvyyttä kylpyysi myös ottamalla kengät pois ja tunnustelemalla, miltä paljain varpain asteleminen metsämaalla tuntuu. Millaisia ajatuksia ja tuntemuksia se sinussa aikaansaa. Kokemus voi yksinkertaisuudessaan olla valtavan antoisa sekä avata monenlaista sisälläsi. Niin ikään, jos mahdollista, suosittelen kokeilemaan myös metsämättäälle makuulle käymistä. Kokeile kylpemistä kirjaimellisesti!

Itselleni lempiasento metsäkylvyssä on sama kuin toisessa lempipaikassani, saunassa; selällään ja jalat ylhäällä.

3. Metsäkylve tietoisesti

Jos ei tähän mennessä ole jo käynyt ilmi, niin hyvässä ja syvässä metsäkylpykokemuksessa on pitkälti kyse oman mielen voiman harjoittamisesta ja hyödyntämisestä. Mielen ja metsän yhteistyöstä ja yhteyden hakemisesta näiden välille. Yhteydestä, joka voi avata myös sisäisen yhteyden ihmisessä häneen itseensä, tämän kehon, mielen ja sielun välillä. 

Tietoinen läsnäolo on metsäkylvyssä keskeistä. Trendikkäästi mindfulneksiksikin sitä kutsutaan. Pyri metsäkylpemään tietoisesti. Luvanonto itselle vain olemiseen, hidastaminen ja rauhoittava syvähengitys ovat tärkeitä askelia siihen, että tietoiseen läsnäoloon sekä metsäkylvyn ja sen yksityiskohtien kokemiseen pystyy laskeutumaan. 

Tietoisuuden voisi sanoa jopa olevan avain syvään metsäkylpykokemukseen; ilman tietoista läsnoloa voi olla, että suoritat metsäkylpysi ilman, että siitä tarttuu sinuun juuri mitään. Toisin käy, kun metsäkylvet tietoisesti läsnäollen kaikin aistein kokemuksessasi. Silloin vain taivas on rajana niille kaikille sävyille ja tuntemuksille, mitä metsäkylpy voi sinussa aikaansaada.

Hae siis kykyä olla tietoisesti läsnä kylpysi aikana. Kuten alussa sanoin, pyri olemaan aidosti läsnä metsälle ja läsnä itsellesi. Muista, että sinulla on lupa työntää syrjään kaikki muu metsäkylpysi ajaksi. 

Metsäkylpysi on omaa aikaasi ihan vain Sinulle.

Ota metsäkylvyt osaksi arkeasi

Kukaan ei ole seppä syntyessään. Ei myöskään metsäkylpemisessä. Jos asia kiinnostaa niin tärkeintä on aloittaa. Aloittamisen jälkeen tärkeintä on jatkaa. Jos tai kun saat hyviä kokemuksia metsässä, ota sieltä kivi tai varpu kotiisi muistoksi. Sen avulla voit saada vietyä metsässä kokemaasi hyvää energiaa kotiin. Kylpymuistosi voi saada sinut myöskin palaamaan metsään uudelleen. Suosittelen. Suosittelen myöskin, että etenisit ajan kanssa sitä kohden, että metsäkylvyistä voisi tulla uusi tapasi, säännöllinen osa hyvinvointisi hoitoa ja paremman elämän tasapainon ylläpitoa.

Sitten eikun metsään menemään uudella asenteella! Turhan korkeaksi ei kynnystä itselle kannata menemiselle asettaa, vaikka monia askelmerkkejä ja vinkkejä tässä sinulle annoinkin. Periaatteessa ohjeeksi riittäisi myös vain, että “Mene metsään rauhassa hengittelemään.” Itseohjautuvuus on myöskin meidän ihmisten hyvä ominaisuus. Sen ääntä kuunnellen ajan kanssa pääset kyllä myöskin hyvän ja syvän, sinun omanlaisesi metsäkylpemisen äärelle.

Metsämeditaatio

Tero Vänttinen, Hotelli Punkaharju